Ressut ry
Ressut ry on ressujen oma perinneyhdistys. Pyrimme huolehtimaan 125 vuotta toimineen Ressun opiskelijoiden suhteista ja ylläpidämme siteitä nykyressujen ja jo valmistuneiden oppilaiden välillä. Yhdistys vaalii lukuisin tavoin Ressun perinteitä ja osaltaan ylläpitää sekä vahvistaa Ressun hyvää mainetta. Viemme eteenpäin ressulaisuuden viestiä, jota Entisten Suomalaisen Lyseon Oppilaiden Klubi (ESLOK) on vuosikymmenien ajan kuljettanut.
Toimimme läheisessä vuorovaikutuksessa nykyressujen – opiskelijoiden, opettajien ja rehtorin – kanssa luodaksemme yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ressujen keskuuteen.
Tapahtumat-osiossa on tietoja viimeaikaisesta toiminnastamme.
Ressun Historia
Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, nykyiseltä nimeltään Ressu, perustettiin Suomen keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1891. Perustettaessa koulu oli Helsingin ensimmäinen reaaliaineille ja uusille kielille perustuva koulu, sillä muut helsinkiläiskoulut toimivat vielä vanhalla latinakouluperiaatteella.
Ressu oli tarkoitettu kaupan, teollisuuden ja valtion virkakunnan palvelukseen aikoville helsinkiläispojille. Poikakoulu oli juuri perustavoitteensa takia myös ensimmäinen pääkaupungin kouluista, jossa oli mahdollisuus saada keskikoulun päästötodistus.
Kotioloista Kalevankadun koulutiloihin
Ensimmäisen lukuvuotensa Ressu toimi Normaalilyseon rehtorin virka-asunnossa, mutta jo syksystä 1892 koulu siirtyi valtion prof. Aspilta ostamaan entiseen fysikaalisen hoitolaitoksen rakennukseen. Mainittu rakennus muodostaa yhä nykyisen koulutalon Annankadun puoleisen pään kaksi alinta kerrosta.
Oppilastulva pakotti jo vuonna 1895 rakentamaan taloon kolmannen kerroksen ja lisäsiiven nykyisen Kalevankadun suuntaan. Helsingin keskustassa kahden muun tunnetun rakennuksen Vanhan Kirkon ja Tornin välissä aina toiminutta Ressua on vain kerran uhannut siirto muualle. Valtion talouden ollessa 1960-luvun lopulla ahtaalla suunniteltiin kalliin ydinkeskustan tontin myyntiä ja koulun siirtämistä Ilmalan alueelle. Koulun silloisten opettajien ja oppilaiden sekä ennen kaikkea entisten ressujen ponteva vastarinta aiheutti hankkeen raukeamisen.
Reaalilyseosta Ressuksi
Ressun nimenmuodostus on pala suomalaista kouluhistoriaa. Virallisesta nimestään huolimatta koulun lempinimenä oli alusta alkaen toiminut oppilaiden mieleen ikuistunut Ressu. Helsingin siirtyessä 1970-luvun puolivälissä peruskoulujärjestelmään tarjottiin koululle viralliseksi nimeksi Kalevankadun, Kampin tai Lönnrotin yläaste ja lukio.
Ressun 85-vuotisjuhlaan kokoontuneet entiset ressut järjestivät tuolloin eri suuntiin suunnatuin kampanjoin voimakkaan julkisen mielipiteen vanhan tunnetun nimensä puolesta, ja niinpä Ressu sai säilyttää entisen nimensä. Tosin kutsumanimi virallistettiin tekemällä koulusta Ressun yläaste ja Ressun lukio.
Nykyinen ja tuleva Ressu
Peruskoulujärjestelmän toteutuminen toi Ressulle mukanaan kaksi merkittävää muutosta. Lukuvuoteen 1977–1978 asti poikakouluna toiminut Ressu muuttui yhteiskouluksi, ja samalla koulu siirtyi valtiolta Helsingin kaupungin koululaitoksen osaksi.
Suomalaisen koulutuspolitiikan etsiessä parhaillaan uudistumiselleen ja kansainvälistymiselleen uusia tienviittoja on perinteikäs koulu jälleen monella tapaa uudistuva koulu. Lukuvuodesta 1987-1988 lähtien on Ressu ollut mukana luokattoman lukion kokeilussa ja lukuvuodesta 1989-1990 alkaen on koulussa toteutettu syvää lukion tuntijaon valinnaistamiskokeilua. Näin voi Ressun sanoa siirtyneen toiselle satavuotistaipaleelleen uskollisena perustamisaikojensa tienraivaajahengelle.
Ressut ry syntyi koulun täyttäessä 100 vuotta vuonna 1991. Ressua on sen taipaleen aikana ehtinyt käydä yli 11 000 oppilasta. Tähän pääkaupungin mutta myös koko maan kohtaloihin monella tapaa vaikuttaneeseen pääkaupunkiseudun poikien ja tyttöjen ressulaisjoukkoon on ymmärrettävästi kuulunut suuri määrä kaikkien alojen kärkinimiä. Ressu on antanut nykyisille ja jo valmistuneille oppilailleen valmiudet menestyä ja takonut ressulaisille erityisen vahvat toverisuhteet.
Kerran Ressu, aina Ressu.
